Viimeiset puolitoista viikkoa on mennyt yogo-meiningillä rentoillen (tämäkin nipo on vähän hellittänyt otettaan) ja käytännössä lomaillen, koska tenttiviikko on takanapäin ja luennot alkavat vasta keskiviikkona. Siispä sain ihanista ihanimman vieraan (joka toivottavasti rakastui Groningeniin niin paljon, että hakee tänne vaihtoon sitten KUN pääsee opiskelemaan puheviestintää) ja viisi päivää menikin siinä sitten totaalisesti siivillä. Halpa vinetto maistui, jalat käveltiin rakoille ja käytiinhän me ihan humpallakin. Minä. Baarissa. Aamuviiteen. Voi hyvä luoja, en uskonut että sellaista vielä vanhoilla (...) päivilläni tekisin.
Sunnuntaina saattelin Peean Bremenin-bussiin ja kävin verestämässä tanssitaitojani pitkästä aikaa irkkutunnilla, jossa tällä kertaa tarjoiltiin kakkua! Rakastan koko sydämestäni tanssitunteja täällä: tee on valmiina kun tunnille tullaan ja tunti aloitetaan leppoisalla kuulumistenvaihdolla ja teenjuonnilla. Usein joku on tuonut keksejä, suklaata tai jotakin vastaavaa, mikä ei allekirjoittanutta varsinaisesti haittaa... irkusta puheenollen: kolme päivää ja tää tyttö matkaa Londonderiin! Siellä oottaa irkkutanssin maailmanmestaruuskisat ja ihana Katja, ai onnea!
Ennen sitä, torstaina, valloitetaan stage maailman parhaalla ESN-muusikkoporukalla. Tänään oli suuret ja mahtavat kenraalit ja vaikka itse sanonkin, hitto vie me ollaan hyviä. Yksikään veto ei ole huono, joskin luonnollisesti osa nyt on vähän hiotumpia kuin toiset. Toivottavasti saan teille, armaat toverit siellä kaukana, jotakin videomateriaalia showsta! Kun yksi keikka on ohitse, voi alkaa hyvillä mielin suunnittelemaan toista: kesäkuussa on lavanvalloitus osa kaksi. Siellä ajateltiin Alexian kanssa yllättää yleisö hilpeästi ja esittää kipale, jossa minä pääsen laulamaan ranskaksi ja Alexia suomeksi. Siitä ei voi tulla kuin hauskaa.
Huomista kouluhommien aloitusta juhlistettiin tänään beerpongilla kantakapakassa. Muutaman onnistuneen erän jälkeen myös salsa kulki oikein hyvin, olen salsaguruni mukaan saavuttanut tason kaksi. Juhuu!
 |
| Letulla Peean kanssa. Taustalla Jsuz siunaa ruoan. |
 |
| Taitavin Leo ja superihana Morgan reenaa. |
 |
| Mun ranskis. Ei oikein sanat edes riitä. Sydän. |
 |
| Kippoa, palloa ja kaljaa. |
 |
| ...Steven tositoimissa: Heineken löytää tiensä mukiin. |
Että sellaista. Kyllä tänne pieniä ja isompia vastoinkäymisiäkin kuuluu, mutta mitäpä niistä jauhamaan. Pääosin elämä on kuitenkin aika mukavaa. Oonhan sentään toteuttamassa unelmiani, unelmieni kaupungissa, mielettömien ihmisten keskellä. Ei voi valittaa. Ei, vaikka sataa ja tuulee.
Lämmöllä,
Laura
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti