maanantai 27. tammikuuta 2014

Perillä, elossa, onnellinen.

Aamunäkymät hotellilta

Lähdön hetki tuli, lähdön hetki meni ja ennen kuin oikeastaan tajusinkaan, kone irroittautui maasta. Ja oi kyllä, se oli luultavastikin mun tähänastisen elämäni jännittävin hetki. Kotimaan jäähyväiset menivät totta kai itkua nieleskellen, kuten tapoihini kuuluu. Ihmiseltä, joka itkee puolikoskettaville lehtimainoksillekin, ei voi odottaa kuivasilmäisyyttä kolmivuotiaan siskontytön todetessa "minun tulee ikävä". Indeed.
Lentomatkasta suurimman osan yritin torkkua jäätävässä turbulenssissa, juna-asema oli lentokentän alla ja Groningenissa taksit löytyivät heti aseman toiselta puolen. Perin sujuvaa.

Tänä aamuna heräsin seitsemältä siihen, kun lähikirkosta kilkuteltiin jotakin mystistä sävelmää.

Uskaltauduin Groningenin kaduille taapertamaan loskaan, löysin itselleni liittymän ja pipon. Sivukujan lasikopissa pulska nainen jauhoi purkkaa, puhui puhelimeen ja kosketteli itseään. Se paloi verkkokalvoille. Ei meillä Jyväskylässä...

Illalla luvassa on jonkinlainen ESN-häppeninki, huhhei.

Musta tuntuu, että täällä on hyvä olla.

Palaan asiaan heti, kun on jotakin oikeaa kerrottavaa.

Rauhaa ja rakkautta,
Laura





4 kommenttia:

  1. Trallallaa, itketti vähän eilen ja nyt taas. Thank thanks vaan. Mutta hyvä että matka sujui hyvin ja oot elossa ja jee!

    VastaaPoista
  2. <3 ! Lupaan, että siinä vaiheessa kun pääsette tänne ja vien teidät tuolle samaiselle sivukujalle, itkettää vielä pahemmin..

    Jaxuhaleja Suomeen, otan tänään asiakseni kirjoittaa kirjeitä!

    VastaaPoista
  3. NO KAS olitkin jo ehtiny, oon ihan jälessä näijen kanssa. Mut oi että ensifiiliksiä ja loskapaskaa, nam <3 Sie oot ollu tehokas liittymäasiois, mie otin omani käyttöön vasta tänään, melkein parin viikon oleskelun jälkeen :D

    VastaaPoista
  4. Niin no sullahan asiaan liittyi muutakin jännää, kuten Uusi Perheenjäsen a.k.a älypuhelin! ;--)

    Paljon haleja Ruotsiin!

    VastaaPoista