Heipodei ja anteeksi - tiedän, että olen tämän postaukseni kanssa vähän myöhässä, mutta mulla kerta kaikkiaan näyttää olevan enemmän puuhaa kuin aikaa... enivei, nyt siis kuulumisia muutaman päivän takaa!
 |
| Cette ville, je l'adore. Menikö lähellekään oikein? |
 |
| Kevät. |
 |
| Mmmmhh. |
 |
| Toverit ja puuhasteluhetki polaroidkuvan parissa |
Viime viikonloppuna kaksi kolmasosaa suomalais-amerikkalaisesta allianssista otti kiskot alleen ja suuntasi Brysseliin. Reissun kantava teema oli selvästikin vaikeuksien kautta voittoon - Hollannissa julkisen liikenteen käyttö ei ole mitenkään liian yksinkertaista, ainakaan jos haluuaa suorittaa esimerkiksi sellaisen ylivoimaisen vaikean toimenpiteen kuin ryhmälipun ostaminen. Jatkoyhteys Rotterdam-Bryssel vaati myöskin hieman turhautumista ja aikaa, mutta päästiin me sitten yllättävän kepeästi ihan junaankin asti. Matkustaminen kustansi kaiken kaikkiaan kuutisenkymppiä.
Bryssel oli valloittava.
Saavuimme hostellille melko myöhään perjantaina, mutta nälkä ajoi kaupungille, joka oli mielettömän sievä myös yövalaistuksessaan. Perjantai-illan kruunasi
Auran (+ asuntotovereidensa) treffaaminen - oli huippua päästä näkemään edes yhtä maailmalle tehokkaasti levittäytyneistä puhiksista JA kokemaan pieni pala belgialaista opiskelija-asumista! Ja oh gooood miten Van Orley olikin sievä kotoiseen Blekerslaaniin verrattuna.
Lauantai meni kierrellessä keskustaa - lähinnä suu auki kulkiessa, ympäröivää arkkitehtuuria ihastellen. Pakolliset ranut, vohvelit ja suklaat testattiin totta kai. Voi hyvä sylvi sentään miten hyvää. Vedän ihan ilomielin keittoa (kirjaimellisesti, en kuvainnollisesti) ja salaattia tämän viikon siitä ilosta, että mun vohvelia kuorrutti vaniljajäätelö, kermavaahto, banaani, suklaakastike, tomusokeri ja mansikat. Ruokailujen välissä me jaksettiin jopa ihan vierailla museossakin, huhhei mitä kulttuuritulitusta.
 |
| sarjassamme "mikä tämän funktio on" |
Niin ja ne oluet. Lindemansin vadelmaolut. Sitruuna-Hoegaarden. Rosé-Hoegaarden. Se hyvä kirsikkaolut. Limeolut. Persikkaoluen testaaminen jääkööt seuraavaan vierailuun.
Yksi parhaista asioista reissussa oli ehdottomasti seurue ja havainto siitä, että ohyesfinally mulla on jonkinlainen näkemys siitä ketkä täällä oikeasti ovat mun ystäviä. Niitä, joille voi puhua niin paljon enemmästä kuin vain säästä ja kursseista. Niitä, joiden kanssa voi yhteen ääneen todeta että ei, en olisi halunnut tehdä tätä reissua keidenkään muiden kanssa. It feels good, man.
 |
| Tykkään näistä. |
 |
| Allekirjoittanut niin iloisena että ihan melkein itkettää. |
